Vuonna 2002 ensi-iltansa saanut elokuva Ring (The Ring) on kauhuelokuva, jonka on ohjannut Gore Verbinskin. Elokuva perustuu japanilaiseen elokuvaan Ringu.
Pääosissa on pienen pojan yksinhuoltajaäiti. Hän on ammatiltaan toimittaja ja hänen nimenstä on Rachel. Rachelia esittää henkilö nimeltänsä Noami Watts. Lisäksi elokuvassa ovat seuraavat henkilöt:
- David Dorfman (elokuvassa nimeltänsä Aidan, Rachelin poika)
- Martin Henderson (elokuvassa nimeltänsä Noah ja esiintyy Rachelin entisenä miehenä)
- Daveigh Chase (elokuvassa Samara Morgan, joka esiintyy yliluonnollisena murhaajana)
Juoni
Elokuva rakentuu tappavan videon ympärille. Jokainen joka katsoo videonauhan kuolee 7 päivän päästä.
Rachel lähtee tutkimaan nuoren tytön kuolemaa, joka kuoli eriskummallisesti. Rachel saa videonauhan käsiinsä ja tekee kopion tästä itselleen. Rachel katsoo tämän video. Videossa näytetään erillaisia esineitä, eläimiä ja tapahtumia, jotka näyttäytyvät videon katsojalle kaikella mahdollisella tavalla ennen hänen kuolemaansa. Viimeisenä objektina tulee olemaan pyöreä kuvio ''The Ring'', joka tapahtuu juuri ennen kuolemaa. Videon loputtua puhelin soi, Rachel vastaa tähän ja saa kuulla, että hän kuolee 7 päivän päästä.
Rachel antaa videokopion entiselle miehelleen Noahille hänen omasta halustaan. Noah ei usko Rachelin kertomusta, eikä usko tämän vaarallisuuteen.
Rachel näkee painajaisunia videonauhasta, yhdessä unessa hän näki unta että tyttö poltti käden kuvan Rachelin käteen ja herätessään Rachel näki käden kuvan olevan kädessään.
Rachel alkaa tutkimaan nauhan alkuperää tämän videonauhan avulla. Hän löytää nauhalta mm. majakan ja sen avulla hän löytää vanhan hevostilan Moesko Island-nimiseltä saarelta. Pian Rachelille valkenee sen menneisyys. Majatalossa on asunut perhe, jonka adoptio tytär Samara Morgan oli erikoinen. Samara oli joutunut psykiatriseen sairaalaan.
Rachel palaa tietojensa kanssa kotiin ja huomaa että hänen poikansa Aidan on katsonu videonauhan. Tämän jälkeen Noah alkaa uskoa Rachelia koettuaan itsekkin yliluonnollisia asioita. Yhdessa Noah ja Rachel alkavat keksiä keinoa pelastua julmalta kohtalolta.
Johtolangat vievät heidät psykiatriseen sairaalaan ja Morganin hevostilalle, jossa menneisyys paljastuu yhä enemmän. Rachel luulee tietävänsä Samara Morganin murhaajan. Salaperäinen isä kuitenki tekee itsemurhan.
Rachel ja Noah löytävät lähellä olevasta tallista tasanteen, jossa he luulet isän Samaraa pitäneen. Huoneesta he löytävät seinään kärvennetyn ison puu sommitelman.
Rachel ja Noah palaavat mökille jossa Rachel katsoi videon ensimmäistä kertaa seitsemän vuorokautta sitten.
Rachelilla oli enää aikaa auringonlaskuun asti. Jo lähes toivottomassa tilanteessa ja ilman varsinaisia johtolankoja he tajuavat yhtäkkiä, että mökin alla on kaivo. Rachel tippuu kaivoon ja kaivossa hän näkee vision, jossa hän saa tietää mitä Samara Morganille on oikeasti tapahtunut. Samara oli ollut kaivossa seitsemän päivää tiputtuaan sinne.
Rachel pääsee pois kaivosta ja luulee Samaran jättäneen heidän rauhaan lopullisesti.
Rachel palaa kotiin ja hän näkee pojansa Aidanin kädessä samanlaisen palaneen käden jäljen niinkuin itselläänkin. Rachel tajuaa ettei Samara olekkaan jättänyt heitä rauhaan. Rachel yrittää varoittaa Noahia, mutta ei ehtinyt pelastaa Noahia.
Rachel ei ole vielä tajunnut, miksi Samara ei tappanut häntä, vaikka hän oli katsonut videon jo aikaisemmin kuin Noah, mutta nähdessään ottamansa kopion hän tajuaa, että kaikki jotka videon nähtyään ottavat nauhasta kopion ja näyttävät sen jollekin toiselle, säästyvät Samaran kostolta. Rachel tietää keinon miten pelastaa poikansa. Alkuperäinen nauha on tosin edelleen olemassa.
Yleistä kauhuelokuvista
Kauhuelokuva on elokuvan lajityyppi. Sen päätarkoituksena on herättää katsojissa kauhun ja pelon tunteita. Yliluonnolliset hirviöhahmot ja ilmiöt ovat tyypillisiä elementtejä kauhuelokuvissa.
Esimerkiksi
- vampyyrit
- zombit
- aaveet
- sarjamurhaajat
- aaveet
Kauhuelokuvien ideana on yleensä taistelut hyvän ja pahan välillä.
Kauhuelokuva on saanut alkunsa 1800-luvun loppupuolella. Goottilaisista romaaneista on niihin tullut vaikutteita. Saksalaisia Tohtori Caligarin kabinettia ja Nosferatua pidetään varhaisimpina klassikoina 1920-luvun alusta, "mutta kauhuelokuva" - termiä alettiin käyttää vasta 1930-luvulla kun Universal Pictures julkaisi useita lajityyppejä edustaneita elokuvia.
Erityisesti nuorten suuressa suosiossa kauhuelokuvat ovat olleet, vaikkakin jotkut elokuvat ovat tehty pienellä budjetilla ja niitä sanotaan b-elokuviksi. Kauhuelokuvat eivät aina ole saaneet tunnustusta, koska ne ovat usein herättäneet myös pahennusta. Monet elokuvat ovat joutuneet myös sensuurin kohteeksi. Monet elokuvat ovat myös väkivaltaisia, joten niitä on pidetty myös raakoina.
Hieman nykyisestä kauhukirjallisuudesta
Äärimmäisen väkivallan tavoittelu on ollut nykypäivänä juonteiden tavoitteena. Kauhuelokuvista suurin osa onkin väkivaltaista, mutta silti löytyy yhä myös muitakin ulottuvuuksia.
Stephen King on nykyisistä kauhukirjailijoista se tunnetuin. Hän aloitti uransa vuonna 1974 ilmestyneellä Carrie-kirjallaan. Stephen Kingin ansiosta muunmuassa katsotaan kauhua perinteisiltä goottilaistyyppisiltä tapahtumapaikoilta (hautausmaat, vanhat talot jne.)
Kirjoittamillaan Veren kirjoilla Clive Barker pyrki 80-luvulla kiertämään kauhun peruskliseet. Vampyyriromaanin perinnettä on jatkanut Anne Rice aiempaa psykologisemmin. Thomas Harrisinin Hannibal Lecteriä kuvaavat kirjat elokuvaversioineen osaltaan ovat vaikuttaneet siihen, että "eksentrisistä" yliälykkäistä sarjamurhaajista on tullut nykyviihteessä jopa kliseenomaisia hahmoja.
Nykykirjallisuuden muita tunnettuja kirjailijoita ovat mm. Dan Simmons, Joe R. Lansdale, Ramsey Cambell ja Peter Straub.
Kauhukirjallisuus suomessa
Kirjallisuudentutkija Eino Railon lienee ensimmäisen suomalaisen akateemisen kauhuromantiikan tutkimuksen väitöskirja Haamulinna. Se tarkastettiin Helsingin yliopistossa 1925. Aineistohistoriallinen tutkimus on alaotsikkona Englannin kauhuromantiikasta. Suomessa kauhukirjallisuus on jäänyt jokseenkin marginaaliin. Poe-vaikutteisia kauhunovelleja kirjottainut Mika Waltari kirjoitti nimimerkillä Kristian Korppi.
Kotimaisia nykykauhuja kirjottiavat nykyään mm. Boris Hurtta ja Kari Nenonen.
Essi Rokka & Jenna Manninen LIA10A
